Runontapaiset kirjoitelmat

23. tammikuuta 2018

Kuka minä olen kun

..vedän amfetaminia?

-Tää on helppo, olen käytännöllisin ihminen jota maa päällään kantaa. Ei tunteita, pelkkää kristallinkirkasta todellisuutta. kaikki ongelmat on ratkaisua vailla, siis mietin. Keksin. Löydän totuuden, vastaanpanemattomattoman, oikean tavan, olen oikeassa, unohdan, ei! en ota huomioon! vasempaa. Se ei kuulu kuvioon.


..poltan pilveä?

-Rakastan kaikkia, maailma on kaunis ja minua varten tehty! Sanani rakastavat minua kun vedän savut, ne vaan pulppuaa, ilman tarkoitusta, ilman viitekehystä, ilman...ilmaa. Olen vain, leijun kuin kaksi kiloa yläpilveä, leijailen taivaalla ja elämä on kepeää, jopa ihanaa ja rakastettattavaa.

..napsin särklääkkeitä?

-Kaikki on punaista, elämä on virtaava helpotus. Mikään ei tunnu missään, tulevaisuus on mahdollisuus, aika ei kulje. Kuolema on välivaihe, tuskin täytetty päivä on kuollut, sitä ei ole.

..juon viinaa?

-Riitelen, kiistän kaiken, haistatan paskat! Laulan, uhoan, olen tietoisesti sekaisin, pahimmat piirteeni korostuvat satakertaisesti. Estojeni poistuessa unohdan käyttäytymissäänöt. Vittuilen. En ymmärrä mitään itseeni kohdistuvaa. Säälin itseäni, elämääni, jopa omaa juopottelua.

..olen selvinpäin?



-Tämä kaikista yleisin olotila ja sen ihanuus alkaa aueta pikkuhiljaa, ihan tylsää mutta tylsyys alkaa olla terävyyden täyttämien vuosien jälkeen mielenkiintoista. Kaikki edelliset skitsofreeniset puolet minussa alkaa hitsautua yhdeksi kokonaisuudeksi. Eihän se kestänyt kuin viiskyt vuotta löytää itsensä, menneinä aikoina olisin päätynyt saunan taakse jo monesti, itse itseni sinne vieneenä.

Kuka minä olen kun löydän itseni ja mitä sillä teen?

Sus'

5 kommenttia:

  1. Hmm...

    Tuosta ekasta en tiedä, en ole kokeillut enkä haluakaan kokeilla.

    Pilveä voisin kokeilla uteliaisuutta, tosin tunnen pari tyyppiä, jotka ei ole saaneet siitä mitään, vaikka toiset on hyvissä pöhnissä. Joten olisi ihan mielenkiintoista, miten se vaikuttaa itseen vai vaikuttaako yhtään mitenkään.

    Särkylääkkeet, no, osa niistä tehoaa kipuun, toistaiseksi mikään ei ole tehonnut kuuppaan. Siis ihan sama mitä kolmiolääkkeitä tai huimepohjaisia, olen aina esim täysin ajo- ja työkykyinen. Mulla on myös vissiin aika kova lääkeresistanssi, puolet lääkkeistä ei edes tehoa vaivaan... No toisaalta hyvä näin, kun ei tuu sivareitakaan, enkä vedä veltoks tmv vaan kevyeen päänsärkyyn voi napata vaikka kodeiinipohjaisen lääkkeen kun aloittaa päivän työt.

    Viina, sitä juodessa on hauskaa, niin itsellä kuin sitä seuraavilla.

    Selvinpäin olen pääsääntöisesti onnellinen. Ja alan pikku hiljaa tässä iässä tuntea itseni, vahvuuteni ja varsinkin heikkouteni ja pystyn myöntämään niitä aika paljon ja tiedän, mitkä on niitä, jotka ei yrityksestä huolimatta muutu ja miten mun pitää järjestää elämäni ja ohjailla itseäni, jotta homma ylipäätään toimii jollain tasolla.

    Siinähän ne...

    -Marra

    VastaaPoista
  2. Itsetutkisteluvaihe sinulla meneillään, ikäkriisin piirteitäkö. Minä en ole koskaan tuntenut viehtymystä pääni sekoittamiseen muulla kuin elämällä. Jossain kriisivuosina liikuin huumejengissä sujuvasti selvin päin. Kukaan ei edes vihjaissut, että minunkin pitäisi. Ilmeisesti olin tarpeeksi sekopää. Viiniä juon, koska punkusta tykkään. Harmi, kun sitä ei voi juoda paljon, kun on niitä prosentteja. Pystyn tekemään itsestäni naurettavan ihan selvin päinkin. Elämä on opettanut :)

    VastaaPoista
  3. Tuo kaikista yleisin olotila, selvinpäin, on mahtavaa. Hiton vaikea matka kyllä saavuttaa se tila, jos on tottunut käyttämään päihteitä.
    Mutta se matka on sen arvoinen. Hyvä sinä.

    VastaaPoista
  4. ei ikäkriisi, normaali kehitysvaihe ihmiseksi.
    Kännäämisestä on lähtenyt hohto, tylsää.
    Kannabis on lääke. Mielen ja fysiikan.Thc rentouttaa mielen, kannabiksen toinen aineosa poistaa fyysistä kipua.

    Poltin juuri lajiketta nimeltä Misty. Tuon kirjoittamalla päädyimme fbain listoille.
    Sorry

    VastaaPoista
  5. Tämäpä oli mielenkiintoinen lähestymistapa ja täytyy sanoa, että hyvinkin todenmukainen kuvaus. Noinhan se menee.

    VastaaPoista

Jätä puumerkki.. .