Runontapaiset kirjoitelmat

9. tammikuuta 2018

Erottaa

Syksyn talvesta lumi
minut sinusta vitun viistoista kilsaa

kun en vieressäsi olla saa?

Rakkauttasi kaipaan enemmän
kuin koskaan kuvittelinkaan

alan kohta itkemään
sattuu perkele kun en

voi olla, saa.




Erottaa osa II

Tassu polkee, susi huohottaa
Kuin Paimen jälkeen

Mielenliikutuksen,
sekoaa, kohta saa.

Pysäkki, halaa


jatkuu...


3 kommenttia:

  1. Tämä on henkilökohtaista, tämä on ihmiselle jota olen rakastanut 17 vuotta. Tämä on tätä yötä.

    VastaaPoista
  2. Koeta nyt päättää kommentoidaanko vai ei.
    Kommentoin: rakkaus on ruma sana, kaipaus soi kauniimpana

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sinä Sielun veli. Ja voi kommentoida, ei jatku. Tämä on siis 2/3 trilogia.

      Poista

Jätä puumerkki.. .